top of page
Writer's picturePia Pihlainen

Tietotulvan selättäjät

Updated: Feb 10, 2021

Ping, kling, piip ja napunapu. Aina jossain piippaa, kilahtaa, soi tai naputtaa. Usein työpäivän jälkeen vähintään päässä, jos ei missään muualla. Kauttamme valuu päivittäin mittaamaton määrä tietoa ja dataa monessa eri kanavassa, myös vapaa-ajalla. Yhtä suuri tietomäärä ei ole koskaan aiemmin ollut jatkuvasti meitä näin lähellä ja saavutettavissamme. Samaan aikaan aivomme tuntuvat tukahtuvan informaatiotulvaan.


Tietotulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa meillä on enemmän tietoa saatavillamme kuin pystymme käsittelemään.


Kuvituskuva värikkäästä koodista tietokoneruudulla.

Tietotulva voi johtaa informaatioähkyyn, jolla tarkoitetaan yllä kuvatun kaltaista mielentilaa: päässä piippaa, tiedon määrä ahdistaa, stressaa ja turhauttaa. Tuntuu, ettei kaikkea eri lähteistä tullutta tietoa kykene suodattamaan tai hallitsemaan.


Miten tämä tiedon rajattomuus ja lukemattomat tiedonvälityksen kanavat vaikuttavat meihin yksilöinä? Millaisia haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia tämä tarjoaa organisaatiotasolla? Ja ennen kaikkea - miten meidän tulisi suhtautua tietotulvaan?


Oikein valjastettuna tietotulva voi organisaatioille tarkoittaa rajattomia mahdollisuuksia tiedon rakentamiseen ja jakamiseen - eikä se ole koskaan ollut näin helppoa.


Yhteiskirjoitusalustat, oppimisalustat ja osallistavat uudet intranetin muodot pilvipalveluineen lisäävät ja tukevat vuorovaikutusta ja vahvistavat osallisuutta sekä yhteisen tiedon rakentamista. Tiedon avoin jakaminen ja sitä tukevat digitaaliset työkalut auttavat ottamaan yhä laajemman joukon mukaan suunnitteluun ja tekemiseen. Samalla oppiminen mullistuu saadessamme käyttöömme uusia tapoja ja välineitä. Vuorovaikutuksessa tuotamme yhteistä tietoa ja myös jaamme sitä uusin tavoin. Ajatus siitä, että saamme lähes kaiken mahdollisen tiedon käyttöömme ja voimme jalostaa sitä yhdessä, on organisaatioiden ja tiimityön näkökulmasta huikea.


Toisaalta yksilötasolla kärsitään tietotulvan myötä riittämättömyyden tunteesta.


Nykytyö on katkonaista, sirpaloitunutta ja täynnä häiriöitä. Informaatioergonomiaa tutkivan Heljä Franssilan mukaan vaihdamme tehtävää keskimäärin kolmen minuutin ja sovellustakin parin minuutin välein. Viestiin reagoiminen keskeyttää käsillä olevan tehtävän keskimäärin kymmeneksi minuutiksi, minkä lisäksi ajaudumme käyttämään muita sovelluksia 15 minuutiksi ennen palaamista keskeytyneeseen tehtävään.


Jokainen tiedostaa, että tällainen toimintatapa ei jatkuessaan edistä pitkäjänteistä keskittymistä, saati hyvinvointia, vaan aiheuttaa informaatioähkyn. Päässä piippaa, ajatus pätkii eikä aivosumulta pääse tekemisessä eteenpäin.


Yksilötasolla onkin opittava keskittymään olennaiseen, löytämään sopivia keinoja tiedonkäsittelyyn ja rajaamaan tietotulvaa.


Tulevaisuudessa työntekijän avaintaidoissa korostuvatkin entisestään ns. metataidot. Näitä taitoja ovat mm. jatkuva oppiminen, luova ongelmanratkaisu, uteliaisuus ja kyky ajatella kriittisesti. Tietotulvan keskellä tulevaisuuden taidoista korostuvat entisestään itsesäätelytaidot, kyky tunnistaa suurten tietomassojen ydin, kyky hallita omaa ajankäyttöä ja sietää epävarmuutta.


Tietotulvasta ja informaatioähkystä löytyy todennäköisesti myös juurisyyt sille, miksi niin moni meistä painii riittämättömyyden tunteen kanssa.


Kuvituskuva puhelimen näytöstä, jolla on eri applikaatioiden kuvakkeita.

Kun tieto on jatkuvaa, sirpaleista ja hallitsematonta, omaa osaamistaan alkaa helposti epäillä. Vastaavasti: mitä enemmän on mahdollisuuksia paneutua rajattuun aiheeseen, sitä enemmän uutta tietoa siitä voi löytää. Moni tietotyöläinen kärsiikin huijarisyndroomasta eli ahdistavasta ja perusteettomasta osaamattomuuden tunteesta. Niinpä on paikallaan kriittisesti tarkastella mitä osaaminen on ja siirtää painopiste omaan oppimiseen, henkilökohtaisiin toimintavalmiuksiin ja vahvuuksiin.


Oman osaamisen sekä vahvuuksien tunnistaminen ja uravalintojen miettiminen yksin saattaa kaiken tietotulvan keskellä olla hämmentävää ja toisinaan myös ahdistavaa.


Urasparraajat perustettiin siksi, että voisimme uravalmennus- ja ohjausalan vapaaehtoisina sparrata ihmisiä hahmottamaan omaa työelämän polkuaan eteenpäin. Kantavana ajatuksena on alusta asti ollut se, että kysymysten äärelle ei kannata jäädä yksin. Vertaisuuden voimalla, yhteisöllisen osaamisen avulla ja ääneen ajattelemalla voi saada uraan liittyville ajatuksilleen selkeyttävän pelastusrenkaan tietotulvankin syövereissä.


Selkeyttäviä ajatuksia päivääsi!


Urasparraajat Elina Söderlund, Mira Valkonen ja Pia Pihlainen




Urasparraajat on ura- ja ohjauspalveluissa työkokemuksensa ammentanut joukko korkeakoulutettuja ammattilaisia. Vapaaehtoisista koostuva yhteisö tarjoaa urajumien parissa kamppaileville maksutonta matalan kynnyksen urasparrailua.

Comentarios


bottom of page